Bibliotek i Västmanland

Amerikansuomalaisten seikkailijoiden huimia tarinoita ja kovia kohtaloita.

Suomalaiset junapummit kertoo niistä amerikansiirtolaisista, jotka eivät osuneet kultasuoneen. Suurina lamavuosina 1920- ja 30-lukujen vaihteessa Yhdysvaltojen ja Kanadan rautateillä vaelsi miljoonia kulkureita: sesonkityöläisiä, kerjäläisiä ja seikkailijoita. ”Hobot” tekivät matkaa tavaravaunuissa ja junien katoilla, joskus veturissa lämmittäjän apumiehinä.

Osa kulkureista oli suomalaisia, usein kielitaidottomia nuorukaisia, jotka olivat lähteneet länteen kultaa vuolemaan. Yksi ”hoopoista” oli eteläpohjalainen Hanski, jonka sukulaismiehet olivat rikastuneet Kanadan kaivoksissa. 17-vuotias kielitaidoton Hanski matkusti meren yli keväällä 1929. Saman vuoden lokakuussa romahti New Yorkin pörssi, alkoi lama ja Hanski päätyi kiskoille.

Hanski eli Hannes Sankelo ja Arvi Pottala, Lännen-Arvi, kiertelivät rautateillä suuren laman aikana, nimimerkki ”Siukku” 1900-luvun alkuvuosina. Neljäs suomalainen, Oskari Tokoi, reissasi tavarajunilla jo 1890-luvulla. Kotiin palattuaan Tokoista tuli työväenliikkeen johtohahmoja ja vuonna 1917 senaatin puheenjohtaja.

Muistelmien lisäksi kuva junapummeista piirtyy lehtien ja muiden arkistolähteiden kautta. Amerikassa kulkureiden asiaa piti esillä radikaali työväenliike IWW, johon moni suomalainen liittyi. Suomalaisissa lehdissä kulkurielämä sekä kiehtoi että herätti pahennusta: kotimaan jättäneitä saatettiin pitää pettureina, minkä lisäksi ryysyläisten pelättiin vahingoittavan suomalaisten mainetta.

Myöhemmin amerikansuomalaisuuden vallitsevaksi kuvaksi vakiintuivat kovat ja rehdit työmiehet, ”lumperjakit” ja uhmattaret. Rähjäiset, ovelat ja joskus lain rajamailla elelleet junapummit katosivat historian hämäriin, mutta osa heistä kirjoitti tai saneli Hanskin tavoin vanhoilla päivillä seikkailunsa jälkipolvien löydettäväksi.

Jenni Stammeier on toimittaja, joka on aiemmin tehnyt junapummeista kiehtovan sarjan Ylelle.